Ensimmäinen päivä Pariisissa sisälsi paljon, mutta ei se toinenkaan huonommaksi jäänyt. Uudenvuodenaatolle olimme varanneet liput Louvreen. Ennakkolipulla pääsiin jälleen sisään todella nopeasti, jopa ennen varattua aikaa. Koska käynti Louvressa oli ensimmäinen (ja mahdollisesti myös viimeinen), on vaikea sanoa oliko porukkaa enemmän kuin normaalisti, mutta paljon sitä oli. Sovimme kuitenkin jo kierroksen aluksi, että tungoksessa pidettäisiin hymy huulilla, eikä annettaisi ihmispaljouden ärsyttää.
Aikaa Louvressa kului melkein viisi tuntia, emmekä ehtineet käydä läpi kuin pienen osan. Suunnitelma oli nähdä Mona Lisa, sekä kierrellä antiikin ajan näyttelyitä keskittyen etenin Egyptiin ja Roomaan. Niihin se aika sitten kuluikin, sillä Louvre on todella iso. Välillä oli jopa pakko pitää pieni välipalatauko. Valitetettavasti kahvilat oli sijoiteltu todella typerästi ja näyttellyn sisäpuolelta emme löytäneet kuin yhden kahvion, muut vaikuttivat olevan uloskäynnin takana ja sinne emme halunneet sillä kierros oli vielä kesken. Louvre on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, mutta aikaa tosiaan kannattaa varata vähintäänkin muutamia tunteja ja silloin kannattaa olla suunnitelma, että mitä ainakin haluaa nähdä.
Louvren jälkeen mentiin hotellille valmistautumaan vuodenvaihtumiseen. Ennen Champs Elyseelle lähtemistä kävimme hotellin lähellä olevassa sushipaikassa syömässä, sillä päättelimme sen olevan helpompaa ja nopeampaa kuin keskustan tungokseen tunkemisen. Ravintola olikin oikein mukava ja palvelu toimi.
Koska Pariisissa on viime aikoina ollut paljon protesesteja ja mellakoita järjestystä ylläpitämässä oli 12 000 poliisia. Lisäksi useat liikeet peittivät ikkunoitaan puulevyin välttääksen mahdolisia tuhoja. Noin tuntia ennen puolta yötä olimme Champs Élyséellä. Sinne päästäkseen täytyi mennä turvatarkastuksen kautta. Koska jono tarkastukseen ei ollut kovin pitkä, päätimme jonottaa. Jono liikkui kuitenkin auttamattoman hitaasti ja väkeä pakkautui taakse kokoajan enemmmän ja enemmän. Pian huomasimmekin, että paluuta ei enään ole, vaan on mentävä Champs Élyséelle halusi tai ei. Juuri kun olimme turvatarkastusta olevien poliisien kohdalla vuosi vaihtui. Se aiheutti takana jonottavien taholta vielä suurempaa painetta ja sitä oltiinkin sitten poliisien kanssa ihan poski poskea vasten, sillä takaa tulevaa painetta ei ollut mitenkään mahdollista vastustaa. Minut poliisit päästivät nopeasti, mutta Lasse jäi poliisien blokkiin vielä varmaan minuutiksi. Tämän vuoksi ilotulituksesta joka kokonaisuudessaan kesti 4 minuuttia, ehdimme nähdä puolitoista. En tiedä miten kuvat ja videot Pariisin ilotulituksesta on otettu, sillä ei se livenä nyt kovin kummoinen ollut, ehkä parempi jos olisi ollut Riemukaaren juurella. Seuraavan aamun uutisten mukaan paikalla oli 250 000 – 300 000 ihmistä.
Vuoden vaihtumisen jälkeen metrot olivat tupaten täynnä. Ensimmäiseen emme edes mahtuneet ja toisessakin oli ihmisiä hyvinkin tiivisti. Viimeisä metroon tulijoita kiskottiin sisään. Aivan uskomaton väenpaljous. Lisäksi metrot olivat ilmaset yöllä, sekä uudenvuodenpäivänä puoleen päivään. Muutamilla asemilla portit tosin olivat auki veilä senkin jälkeen.
Uudenvuodenpäivänäkään emme jättäneet Pariisia hyödyntämättä, vaan ensin suuntasimme Père-Lachaise hautausmaalle, jossa on noin 70 000 hautaa. Kuuluisimpia niistä (ainakin itselle) ovat Jim Morrison ja Oscar Wilde. Morrisonin haudalle kävimme kääntymässä. Hautausmaa oli iso ja itseasiassa mieleenpainuvinta siellä oli eräässä osassa tuntuva vahva kalman haju. Hautausmaalta jatkoimme Napoléonin haudalle, invaliidikirkolle. Valitettavasti se oli kiinni 1. tammikuuta, joten tyydyimme tirkistelemään avaimenreiästä.
Paluujuna lähti vasta puoli viideltä, joten ehdimme vielä katsastamaan Moulin Rougen sekä baskeri kaupoille. Mitään lämpöarvoa baskerilla ei näemmä ole, mutta voinee sitä vielä joskus toistekin käyttää.
Paluumatkalla luotijuna myöhästyi vartin verran, koska ihmiset olivat kasanneet matkalaukkujaan hätäpoistumisteille. Sen vuoksi emme ehtineet Brysselistä Huyn lähtevään junaan. Koska paluulipussa oli ainoastaan merkitty Bryssel-Huy matkaksi, ilman kellonaikaja otimme seuraavan junan. Ilmeisesti lippu oli kuitenkin jotenkin merkitty sillä konduktööri kysyi, että myöhästyimmekö alkuperäisestä junasta. Mitään ongelmaa ei kuitenkaan ollut käyttää lippua myöhemmälle vuorolle.
