Yksin liikkuessa harvemmin kukaan tulee kysymään, että mistä olen kotoisin. Varmastikin siitä syytä, että silloin eivät kiinnitä huomiota puheseen, sillä onneksi harvemmin tulee yksin puhuttua ääneen. Eilen töissä kuitenkin yksi työntekijä pysäytti minut aamulla kysyäkseen mistä olin, myös kesällä muutama uskalikko on samalla asialla ollut. Tämän kertainen kyselijä oli ajatellut minun olevan ruotsalainen eli oli sentään oikealla suunnalla kartassa.

Kun on ollut vieraita Suomesta, kysymys mistä olemme onkin sitten lähes arkipäivää. Suomi varmasti kuulostaa belgialaisten korvaan varmasti erikoiselta, eivätkä välttämättä osaa arvata mistä kielestä ja maasta voisi olla kysymys. Vastauksen saatuaan kukaan ei kuitenkaan jatka kyselyä tai jutustelua, joten hieman epäselväksi jää, että tietävätkö he edes missä sellainen Suomi sijaitsee. Ehkä täytyy joka kerta testata belgialaisten maantiedon osaaminen.