London Calling

Myönnettäköön että viime aikoina reissuja on riittänyt, sillä haluan ottaa kaiken ilon irti siitä, että Belgiasta käsin lähes kaikki on lähempänä kuin Suomesta. Viikonloppuna oli vuorossa Lontoo. Junalla olisi päässyt kätevästi Englannin kanaalin ali, mutta koska junan hinnat olivat tuplaten lentokoneeseen verrattuna, päädyin lentämään. Lentokentällä minua oli vastassa Kati, joka tuli Lontooseen Suomesta.

Lontoo yllätti positiivisesti, sillä siellä ei enään juurikaan näkynyt kahta erillistä vesihanaa kuumalle ja kylmälle vedelle, eikä kylpyhuoneessa ollut kokolattiamattoa. Lisäksi Lontoon kansainvälisyys yllätti myös, sillä vaikka kysyseessä on miljoona kaupunki, niin yllätyin miten paljon muita kieliä kuului kuin englantia. Eniten toki turistialueilla, joissa kuului myös suomea.

Camden Town ja sen markkinat jäivät minulle eniten reissusta mieleen, vaikka melko laajalla aluellaa Lontoossa liikuttiin. Muutaman päivänä aikana ehdittiin niin brunssille yläilmoihin kuin ulos pakohuoneesta. Thames joen vesi todettiin likaiseksi maisemia katsellessa (ei tosin varmaan niin likainen kuten joskus muinoin) ja käytiin me myös Greenwitchin nollapituuspiirillä.