Avainsana-arkisto: liikenne

Sammakonreisiä ja Kissoja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Vieraiden saavuttua torstaina tehtiin pieni kävelykierros Huyssa. Päivällä oli selvästi terassit olleet auki, mutta iltasella tuoleja kerättiin jo suurimmasta osasta paikkoja pois. Kyllä sitä + 15 asteessa hetken olisi voinut istuskella.

Perjantaina vieraat lähtivät Mazdalla käymään Hollannissa, minun mennessä töihin. Mitä ilmeisimmin reissu oli ikimuistoinen, ainakin liikenteen vuoksi, mutta onneksi kaikki selvisivät reissusta ilman näkyviä vaurioita, myös Mazda. Illalla kävimme sitte syömässä kiinalaisessa, jossa kukaan työntekijöistä ei osannut englantia. Suurinosa ruokalajeista meni kuitenkin ihan nappiin. Ainoastaan yksi yllätysannos mahtui mukaan, joka paljastui sammakonreisiksi. Eivät ne pahoja olleet, mutta aivan liikaa luuta syötävään nähden.

Lauantaina käytiin linnoituksella ihailemassa maisemia. Vaikka itse linnoitus on vielä talvitauolla, pääsee sen reunaa pitkin kiertämään maisemien ihailupaikalle. Linnoituksen ympäristössä oli myös monet kukat alkaneet kukkia.

Illalla minä suuntasin Brysseliin katsomaan Cats-musikaalia, muiden jäädessä Huyin. Liput Catsiin varasin jo tammikuussa, lähes heti kun näin, että musikaali esitetään Brysselissä tänä viikonloppuna. Musikaali oli todella käymisen arvoinen, vaikka en mikään musikaalien suurystävä olekaan. Esitys sisälsi todella hienoja laulu- ja tanssiesityksiä. Valitettavasti musikaalin alussa minulla meni varmaan parikymmentä minuuttia päästä mukaan, sillä minua ärsytti suunnattomasti katsojat, jotka tulivat myöhässä paikalle ja siirsivät esityksen alkamisaikaa. Sen lisäksi alkuun häiritsi takaa loistava varapoistumistienvalo, mutta onneksi lopulta sain keskittyttyä esitykseenkin ja se vei mukaan.

Läheltä piti liikenteessä

Julkaistu , kirjoittanut
1

Aiemmin on muutama kehu tullut paikallisesta liikennekulttuurista sanottua, mutta onhan täällä huonojakin puolia. Liikenteessä on todella paljon autoja ja nopeudet ovat korkeita. Poliisi ei tunnu valvovan nopeuksia muuten kuin kameroin. Jonkin sortin puhallusratsian olen nähnyt vain kerran ja kerran oli joku muu valvontatilanne. Lisäksi, kuten jo aiemmin kritisoin moni ajaa kesärenkailla, vaikka aika ajoin talvirenkaat olisivat enemmänkin kuin paikallaan. Sen lisäksi tuntuu, että nopeutta ei pudoteta, vaikka säätila sitä vaatisin. Ainut ratkaisu tuntuu olevan jäädä kotiin tai ajaa täysillä Tietenkin myös poikkeuskia löytyy, mutta..

Kriitiikki siis alustuksena sille, että tänään kotimatkalla oli enemmän kuin lähellä rytistä moottoriteiden välisessä rampissa. Tämän lähempänä ei sitten toivottavasti jatkossa käykkään. Lähestyin Antwerpenin suunnasta Brysselin kehätietä ja liittymisrampilla, jossa on kaksi kaistaa, vasemmalta ohitseni oli tulossa musta vanhahko Renault, joka alkoi yhtäkkiä heittelehtiä puolelta toiselle. Välitön reaktioni oli hidastaa vauhtia, onneksi, sillä muutama sekunti myöhemmin tämä auto pyörähti kaistani kautta osuen lopulta kaistojen oikealla puolella olevaan kaiteeseen.

Koska jättäydyin taaemmas tilanteen alkaessa, auto ei minuun osunut, onneksi. Pysähdyin välittömästi katsomaan miten autossa olleille kävi. Kyydissä oli kolme naista, joista kaikki onneksi vaikuttivat olevan kunnossa. Onneksi kuljettaja puhui englantia, sillä muutoin minusta ei olisi mitään hyötyä ollut. Lupasin soittaa hätäkeskukseen ja aloin selvittää tarkkaa sijaintiamme. Puhelu meni jonkin sortin jonoon ja puhe linjalla oli ainoastaan hollantia, niinpä annoin puhelimeni onnettomuusauton kuljettajalle. Seuraavaksi mieleen tuli, että yleinen neuvohan oli välttää lisävahingot. Sehän itseasiassa pitäisi tehdä jo ennen hätänumeroon soittamista. Nooh, kaikkea ei voi muistaa heti. Niinpä kysyin kuljattajalta, sillä kyydissä olijat eivät englantia puhuneet ja taisivat olla hieman tilanteesta pöllämystyneitä, että onko hänellä varoituskolmiota, sillä sen vieminen kaarteen taakse olisi tärkeää. Hän sanoi hoitavansa asian ja sen jälkeen sanoi, että minua ei enään tarvittaisi. Varmistin vielä uudelleen, että onhan apua tulossa ja kaikki muutoin kunnossa. Vakuuttelujen jälkeen lähdin jatkamaan matkaani. Matkaa jatkaessa jäin kyllä itseäni soimaamaan, että olisi pitänyt tehdä enemmän ja jäädä vielä paikalle. Mutta koska kaikki heistä pääsi autosta ulos, niin uskon, että he olivat kunnossa. Toivottavasti toiste ei tarvitse ensimmäisenä saapua onnettomuuspaikalle, eikä vastaavia läheltä piti tilanteita tule.

Lunta ja auringon paistetta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tapahtui tuossa viikolla, että olin ylittämässä tietä matkalla salille. Kuten aiemmin olen kertonut täällä autot käytännössä aina pysähtyvät päästämään tien yli. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että vasemmalta tuleva pysähtyi, mutta ei oikealta. Tämä oikealta tuleva ehti kuitenki avata ikkunan ja huikata ”excusez moi mademoiselle” (Anteeksi, neiti). Kohtuullisen hämmentävää, mutta hyvä tapaista. Suomessakin sietäisi oppia huomioimaan kevyen liikenteen paremmin.

Kylmä kausi on alkamassa Belgiassa, tuleva viikko on ennustettu olevan jopa normaalia kylmempi, tarkoittaen Huyssa sitä, että päivälläkään ei välttämättä mennä plussalle ja yöllä saattaa olla jopa 6-7 astetta pakkasta. Mikäli ennuste totetuu, on jännä nähdä miten esimerkiksi lämpö pysyy kämpässä. Vaikka kylmää on luvassa tänään oli aivan mahtava auringon paiste, joka suorastaan vaati ulkoilemaan. Useamman päivän minulla on myös ollut pakottava tarve nähdä lunta, joten tänään oi oiva tilaisuus yhdistää nämä kaksi. Ja kyllä, luit oikein, kaipaan lunta, kun sitä ei ole.

Belgiasta löytyy iso kasa ulkoilureittejä ja niitä aamupäivällä perkasin, että mikä olisi sopiva. Nettikameran mukaan kriiteireihin passasi ”Napolenin nenä” (Au nez en Napoléon) – vaellusreitti Robertvillessä. Siellä näytti olevan lunta ja kiertoaika reitille oli kaksi ja puoli tuntia, sillä en halunnut ottaa riskiä, että aurinko ehtisi laskea. Huyssa paistoi aurinko eikä lumesta tietoakaan, Verviersin kohdalla alkoi lunta näkyä siellä täällä ja Spasta eteenpäin lunta oli kokoajan. Tuntuu muuten hullulta lähteä etelästä etsimään lunta.

Vaellusreitin aloituspaikkaa ei ollut hyvin merkitty, mutta löysin reitin loppupisteen, joten lähdin kiertämään kierrosta väärinpäin ja jälkistä päätellen moni muukin. Koska kiersin väärinpäin paikka paikoin reitti oli huonosti merkitty, vaikka teoriassahan se pitäisi olla mahdollista kiertää miten päin haluaa. Kierroksesta kuitenkin selvisin. Sanoisin, että muutamassa kohdassa varmaan tulin kulkeneeksi eri reittiä kuin oppaassa, jossata reitin löysin, mutta pääasia, että pääsin hetkeksi luonnon rauhaan. Oli aivan mahtavaa. Voinee ottaa toistekin tavaksi, vaikka lunta olisi saanut olla vielä enemmänkin.

Liikenne

Julkaistu , kirjoittanut
2

Viikonlopuksi on suunta Suomeen ja kotikulmille Jurvaan tällä kertaa. Lennon lähtöä odotellessa voisin jakaa muutaman huomion Belgian ja sen naapurimaiden liikenteestä.

Suomessa kun laitat vilkun päälle, että haluat vaihtaa kaistaa tai päästä liittymään muun liikenteen joukkoon, 99,9% kerroista (ainakin Helsingin ulkopuolella) autoilija joka näkee vilkun päättää, että vilkuttava auto ei ainakaan hänen eteensä tule. Belgiassa, jossa autoja on aika paljon enemmän kuin Suomessa ja ruuhkakin on jotain muuta kuin jono, vilkkua näyttämällä pääsee vaihtamaan kaistaa tai liittymään tiellä. Ja tällöin homma toimii. Toki myös täytyy sanoa, että kun vilkun laittaa päälle, niin silloin on myös sitten hetimmin mentävä. Lisäksi tilaa annetaan ruuhkassa myös kolmion takaa tuleville, sillä muuten he odottaisivat siellä iltaan asti.

Osana toisten huomioimista on vielä ruuhkassa tila ambulanssille, etenkin Saksassa ja Hollannissa. Kun tie ruuhkautuu kuljettajat ajat autot kaistojen reunoille, jolloin muodostuu ikään kuin uusi kaista, josta hätätilanteessa mahtuisi ambulanssi, poliisi tai paloauto. Hienoa toimintaa mielestäni ja etenkin se, että kukaan valopää ei tätä ”ohituskaistaa” käytä, vaan se on vain hälytysajoneuvoja varten. Ruuhkaan liittyen myös takana ajavia varoitetaan edessä olevasta ruuhkasta hätävilkuin. Helppo ja nopea tapa, jolla vältetään luultavasti monta peräänajoa.

Ja sitten suojatie. Etenkin Huyssa, mutta myös muualla Belgiassa jalankulkijat päästetään suojatielle. Mikäli norkoilet suojatien vieressä niin liikenne pysähtyy. Nyt kun siihen on tottunut, niin etenkin Vaasassa täytyy olla super varoivainen, sillä siellä ei kyllä suojatietä kunnioita. Siinäkin Suomessa pätee sama kuin autoillessa ”mua ennen et ainakaan mene”-mentaliteetti. Toki itsekin tunnustan, että Suomessa ajaessa suojatiet ovat jääneet erityisemmin huomioimatta, mutta nyt niihin kiinnittää aivan erilailla huomiota.

Jos löytyi useampi positiivinen asia liikenteestä, jotka olisi syytä ottaa käyttöön myös Suomessa, niin yksi asia vaatii maininnan toiseen suuntaan, nimittäin heijastin. Vielä ei ole kertaakaan osunut silmään tai autojen valokeilaan heijastinta käyttävää belgialaista. Toki sellaisia varmasti löytyy, mutta vaikuttavat olevan vähemmistö. Joten vaikka Suomessakin heijastimen käytössä lienee petrattavaa, niin on se sentää paremmalla mallilla. Taitavat paikalliset ihmetellä, että mikähän killutin minulla aina roikkuu.