Monen mutkan kautta Düsseldorfista Huyn

Kävin hakemassa Lassen aamulla Düsseldorfin lentokentältä. Huyn ei kuitenkaan ajettu suorinta, saati lyhyintä tietä, vaan ensin pysähdyttiin Kölnin tuomiokirkolle. Itsellehän paikka oli tuttu marraskuun retkeltä, mutta kyllä siitä toisella kerrallakin uutta nähtävää löytyi. Pääsymaksu torniin kiipeämisellle oli kallistunut viime kerran 4 eurosta 5 euroon.

Kölnistä matka jatkui Val-Dieun luostariin, joka osui lähes matkan varrelle. Luostarin yhteydessä on myös olutpanimo. Valitettavasti ainoastaan kirkkoon ja ravintolaan pääsi, kun emme olleet opastetulla kierroksella. Niitä tehtii ainoastaan kerran viikossa ja ranskaksi ja missasimme sen tunnilla. Isommalle ryhmälle toki kierros olisi järjestynyt muuhunkin aikaan ja myös englanniksi. Luostarin pihapiiri oli hieno ja vaikka tosiaan suurin osa jäi näkemättä jäi paikasta hyvä tunnelma.

Luostain jälkeen tarkoitus oli jatkaa suoraa Huyn, mutta matkan varralle osui kaupunkijuna, jonka määränpäänä oli Blegny Mine. Eihän siinä auttanut muuta kun suunnata vielä sinne. Vähän epävarmoina asteltiin lippuluukulle, kun ei kunnolla edes tiedetty, että mihin ollaan menossa. Pyysin kahta lippua, johon virkailija kysyi, että minne. Pienen hämmenyksen jälkeen hän kysyi, että kaivokseenko? Siihen sitten myöntävää vastausta, jonka jälkeen selvisi, että sille päivällä oli enään hollanninkielinen kierros tarjolla. Lähdettiin mukaan ja saimme englanninkieliset äänioppaat mukaan, oikean oppaan puhuessa vieressä hollantia. Kaivos oli entinen hiilikaivos, jossa käytiin 60 metrin syvyydessä, Jännä paikka.

Kölnin Tuomiokirkko

Vieraiden lento Suomeen lähti maanantaina aamupäivällä, joten ajeltiin aikaisin Düsseldorfiin. Aiemmilla kerroilla matka sinne on kestänyt puolisen toista tuntia, mutta aamuruuhkassa aikaa kului melkein kaksi ja puoli tuntia.

Maantai oli Belgiassa vapaapäivä tai ainakin osassa työpaikoista, sillä sunnuntaina oli Ensimmäisen maailmansodan loppumisen vuosipäivä ja koska se osui sunnuntaille, vapaapäivä oli siirretty maanantaihin. Tämä oli nyt toinen siirretty vapaapäivä, sillä ensimmäinen oli kesällä Belgian kansallispäivä. Ainakin belgialaiset pitävät huolen vapaapäivistään. Suomessahan moista pyhäpäivän aiheuttaman vapaan siirtoa ei tunneta.

Koska maanantaina oli siis aikaa ajelin paluumatkalla Kölnin kautta, sillä etenkin sen tuomiokirkko on kuulemma tunnettu nähtävyys. Täytyy kyllä tunnustaa, että kuulin siitä ensimmäisen kerran noin kuukausi sitten, mutta kumminkin. Kirkontorniin pääsi kiipeämään maksamalla 4e pääsymaksu ja reippaillemalla 533 porrasta. Kyllä siinä lämmin tuli, mutta askelmäärää pahempi oli askelten korkeus, ei ollut tehty lyhytjalkaisille. Tornista avautui näkymä Kölnin ylle. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.