Työmaan kissat

Työmaalla on näkynyt iltaisin kotiin lähtiessä pari kissanpentuja, joiden iäksi veikkaisin sellaiset 3 – 4 kk. Musta on niistä selvästi rohkeampi kuin harmaaraidallinen, mutta ovat kuitenkin tottuneet ihmisiin. Toivottavasti ovat vain jostain lähitalosta tulleet työmaalle laajentamaan reviriään, eivätkä ole mitään kesäkissoja.

Tänään sain mustan houkuteltua jopa hipaisuetäisyydelle ja harmaaraidallinenkin uskaltautui muutaman kymmenen sentin päähän. Olin hyvinkin onnessani näistä saavutuksista, kunnes vastaan tullut vartija sai mustan kissan aivan rapsutettavaksi asti. Onneksi netistä löytyi, että ranskankielistä kissaa pitää kutsua ”minou-minou-minou”, josko se toimisi paremmin kuin ”kis-kis-kis”.

 

Kissojen Istanbul

Aiemmin en tiennyt. että Istanbul on kuuluista kissoistaan. Kyllä niitä siellä riitti <3 Eikä mitään kapisia kulkukissoja, vaan hyvin hoidetun ja syöneen näköisiä. Kyllä ne päivät mukavasti kuluu kissoja rapsutellessa. Ilmeisesti ainakaan suurinta osaa kissoista ei kukaan omistanut, mutta niillä oli kuitenkin selkeästi omat reviirit ja ravintoloiden edustat, jossa ne liikuivat. Niillä tuntui myös olevan nimet, jotka ainakin tarjoilijat tiesivät.

Tiistaiaamupäivällä  suunnattiin Hotel Pera Palasiin, joka oli 1800-luvun lopulla rakennettu loistohotelli, Idän pikajunalla matkustaneille. Hotelli oli kuuluista myös siitä, Agatha Christie majoittui siellä ja tarinan mukaan kirjoitti myös Idän pikajunan arvoituksen niiden seinien sisällä. Niin tai näin, hotellissa oli vielä aistittavissa vanhojen aikojen loistoa.

Leivoskahvien jälkeen jatkettiin matkaa Yerebatan Sarniciin eli maanalaiseen vesisäiliöön, jossa on aikanaan seikkaillut myös mm. 007. Sinne oli muutamien kymmenien metrien jono, mutta se meni kohtuu nopeasti, Maanpäältä säiliötä oli vaikea edes huomata, sillä se on täysin maan alla ja sisäänkäynin rakennus oli hyvin huomaamaton. Suuri osa säilöistä oli kunnostuksen alla. Ihan käymisen arvoinen paikka, etenkin kun sisäänpääsy maksoi alle 3e.

Ikäänkuin aiemmissa ei olisi ollut tarpeeksi yhdelle päivälle, jatkoimme vielä matkaa kaupungin muurille. Siitä osasta, jossa kävimme, ei päässyt muureille kävelemään. En tiedä, jos jostain muualta olisi päässyt. Osittain muuri oli hyvä kuntoisen näköistä ja varmaan levein näkemäni kaupungin muuri, mutta paikka paikoin muuri oli romahtanut tai tuettu suoja verkoin ja muiden tukien avulla.

Istanbulista jäi positiivinen kuva ja sinne voisi tarvittaessa matkustaa toistekin, toisin kuin Antalyaan. Tänään matka jatkuu Ukrainaan. Siitä tulee varmasti todella mielenkiintoista, vaikka sitä koko reissu on ollut jo tähänkin asti.

Suunta MM-kisoihin

Suomessa pidempien reissujen ajaksi kissat ovat pääseet tai joutuneet Jurvaan hoitoon. Sama ei kuitenkaan Belgiasta käsin onnistu. Onneksi apua asiaan löytyi Suomesta, sillä muutamat ihanat ihmiset olivat valmiita lähtemään reissulle Belgiaan ja hoitamaan samalla kissoja. Ilman heitä MM:iin lähtöä olisi täytynyt toden teolla miettiä, sillä sitten ainut vaihtoehto olisi ollut kissahoitola. Kyllähän kissat sellaisessakin selviävät, mutta ei sitä voi mitenkään verrata siihen, että saavat olla tutussa ympäristössä.

Matka MM:iin alkaa Charleroin lentoasemalta, jota myös kutsutaan Brysselin eteläiseksi kentäksi, vaikka matkaa Brysseliin on noin tunnin ajomatka. Kenttä on pieni ja ainakin terminaalista 1 operoi vain halpalentoyhtiöt, jollainen myös Pegasus Airlines on. Terminaali 2 taitaa olla sitten lomalennoille. Lähtöselvityksessä käsimatkatavaratk punnittiin, eikä lennolla ole odotettavissa mitään tarjoilua ilman lisämaksua. Toisaalta se on parempikin niin , sillä painonpudotus on vielä kesken, Kisapunnitus on vasta ensi viikon torstaina, joten se tietää pitkiä hetkiä ’all inclusive’-hotellissa, jollainen MM-kisahotelli Topkapi Palace on. Tuleepa sellainenkin konsepti  ainakin kerran kokeiltua, sillä MM-kisoissa ei tosiaan saa itse valita hotellia. vaan valinta tulee kisajärjestäjän toimesta. Kisahotellissa majoittuminen on myös tietenkin pakollista kisojen ajan.

Kissatappelu ja pakettiautomaatti

Maanantaiaamut eivät yleensäkään ole siitä parhaimmasta päästä, mutta tällä viikolla oli vielä tavallista pahempi, sillä se alkoi jo 5:20 kissatappelulla. Omat kissat ottivat yhteen oikein tosissaan. Siihen herääminen ei ollut mitenkään miellyttävää, saati sitten tilanteen rahoittelu ja jälkien siivoaminen. Koska tilanne oli ehtinyt jo pitkälle, kunnes ehdin väliin, suurin osa tapahtumien kulusta jää arvoitukseksi, mutta ihan hyvän teorian ainakin pystyin kehittämään tapahtuneelle. Tuossa ikkunan takana käy pyörimässä yksi kissa, jolle Muusa aina uhittelee ja joka aina joskus pääsee Muusan pelästyttämään ikkunalaudalta. Näin varmasti oli käynyt nytkin ja koska Manna on Muusan uskollinen apuri, se oli varmaan rientänyt auttamaan. Muusa lienee kuitenkin ollut sen verran tilanteesta yllättynyt tai unissaan, että on erehtynyt luulemaan Mannaa täksi vieraaksi kissaksi ja sen seurauksena kusi tämän päälle. Jokainen voi sitten miettiä, että suuttuisiko siitä? Vihanpitoa sitten riittikin tapahtuman johdosta tuntikausia, mutta onneksi vuosien kissakaveruus ei siitä näemmä pilalle mennyt. Nyt pari päivää myöhemmin episodi jo alkaa itseäkin hymyilyttää, mutta silloin ei kyllä.

Tiistaina oli viimeinen virallinen päivä Huyn 15.elokuuta juhlia, mutta osa tivoliliaitteista on kuulemma paikalla sunnuntaihin asti. Ihmisiä tivolissa riitti, vaikka oli arki-ilta. Erilaisia laitteitakin löytyi laidasta laitaan, esitteen mukaan ainakin 110. Itsellä meni pää ja maha sekaisin pelkästä katsomisesta. Tivolin maailmanpyörä antoi iltalenkillä mahdollisuuden ottaa vähän erilaisia kuvia Huysta.

Knoppi tietona, että yllä kuvassa näkyvä silta on Pont Roi Baudouin, joka on oma lähisilta ja joka saamieni ja löytämieni tietojen mukaan (sillan kylttikin tulee tietoa) rakennettiin 1600-luvulta, mutta se valitettavasti räjäytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Itseasiassa juuri 15.elokuuta, joten ehkä tässä löytyy parempi yhtymäkohta ilotulitukselle kuin kirkkopyhä.

Sunnuntai-illalla rohkaistuin tekemään nettitilauksen, sillä huomasin, että lähikioskissa on postin pakettien jakelupiste, joten ehkä ihan kaikkea ei olisikaan pakko tilata kotiinkuljetuksella. Toimitustapaa valitessa sitten selvisi, että lähialueelta, itseasiassa Carrefourin pihasta, löytyy myös pakettiautomaatti. Niinpä tilasin paketin sinne, enkä lähikioskiin. Paketti saapuikin jo tiistaiaamulla, joten todella nopea toimitus. Sähköpostin mukaan paketin pystyi noutaa pakettiautomaatista 24/7, mutta ainoastaan lauantaihin asti eli pakettia säilytetään ainoastaan viisi päivää. Paketin nouto oli jopa helpompaa kuin Suomessa, sillä sähköpostissa oli QR-koodi, joka tuli skannata laitteeseen ja luukku avautui.

 

 

Passit kuntoon

Mitä kaikkea pitää ehtiä hoitaa ennen lähtöä? Sen kun tietäisi, mutta hoidetaan tässä nyt asia kerrallaan ja aloitetaan kaikkein tärkeimmistä eli kissoista.

Kun alkoi näyttää, että työkomennuksen toteutuminen alkaa lähestyä, otin ensimmäisenä yhteyttä Eviraan, että mitä järjestelyitä vaaditaan kissojen ottamiseksi Suomesta Belgiaan. Onnekseni lista oli varsin lyhyt. Kissoilla tulisi olla passit ja niiden lisäksi mikrosirut sekä voimassaolevat rabies- eli raivotautirokotukset. Lisäksi aikaa raivotautirokotuksen antamisesta tuli kulua vähintään 21 vuorokautta, että vasta-aineet ehtisivät nousta kissan elimistössä.

Asia olisi siis hoidettava viimeistään kolme viikoa ennen lähtöä, mutta koska halusin saada asian pois päiväjärjestyksestä varasin hetimmin ajan eläinlääkärille. Eläinlääkärin kanssa keskusteltuani tulin siihen tulokseen, että yllämainuttujen pakollisten lisäksi, olisi paras hoitaa kissojen muutkin rokotukset kuntoon, kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Jälkimmäiset rokotteet vaativat tehosterokotuksen, joten kaksi käyntiä eläinlääkärillä tarvittiin koko prosessiin. Hintaa passeille, mikrosirutukselle ja kaikille rokotuksille tuli yhteensä 322,84 euroa, huh huh! Myönnettäköön, että jonottamalla kaupungin pieneläinklinikalle olisin saattanut päästä puolet halvemmalla, mutta nyt asiat hoituivat nopeasti ja eläinlääkärille pääsi illalla töiden jälkeen.

Nyt kissoilla on siis passit ja oikeastaan kaikki muukin tarvittava Euroopan valloitusta varten valmiina, sillä passien lisäksi hankin heille turvavöihin kiinnitettävät turva-valjaat. Valjaiden avulla kissat saavat hieman liikkumatilaa autossa, mutta pysyvät silti turvallisesti takapenkillä. Lisäksi valjaat mahdollistavat juoma- ja ruoka-astioiden käytön autossa matkan aikana, sillä nykyiset kuljetuslaatikot ovat sitä varten liian pieniä.Valjaat olivat jo kertaalleen koekäytössä ja vaikuttivat toimivan hyvin. Alkujärkytyksen jälkeen kissat jopa vaikuttivat tottuvan niihin, vaikka ei se autoilu edelleenkään heidän mieleensä ollut.