Pakkaseen

Viimeiset kaksi päivää sitella ovat olleet hyvin tuskaisia, sillä ilmastointi ei vieläkään toimi. Kaiken huipuksi maanantaina, sitä kävi korjaaja katsomassa. Tämä katsominen tuntuu olevan pahasta, sillä nyt kävi lähes samoin kuten putkimiehen kanssa, katsomisen jälkeen ilmastointilaite ei toiminut enää ollenkaan. Tähän asti se on sentään mennyt tuulettimesta, koska sillä on saanut ilman kiertämään. Toimimattomaan ilmastointiin kun vielä lisätään reilusti yli kolmenkymmenen asteen ulkolämpötilat, niin vähemmästäkin tulee talvea ikävä. Näen tosin jo mielessäni, että tammikuulla sitten valitan sitä, kun kontin lämmityslaite ei toimi, mutta eletääs lämpötilan suhteen hetkessä.

Tänään töistä lähtiessä suuntasin Huyn kodinkoneliikkeeseen, koska pakastinta en viikonlopun aikana saanut ostettua. Sellainen pieni 34 litran pakastin löytyikin, sillä kodinhoitohuoneeseen ei suurempaa olisi saanut järkevästi mahtumaan. Toki kun asunnossa huoneita riittää, niin mikäänhän ei olisi estänyt sijoittamasta pakastinta vierashuoneeseen, mutta halusin sen lähelle keittiötä. Kodinkoneliikkeessä yhteistä kieltä ei taaskaan juuri ollut, mutta otin kuvan tuotteesta ja sen avulla sain kassalla selitettyä, että kuvanmukainen tuote pitäisi saada. Homma hoituikin ja sain vielä pakastimen kannettuna autolle asti. Pakastin, vaikka pieni onkin, ratkaisee monta säilyvyys ongelmaa, sillä esimerkiksi marjat eivät montaa päivää säily sulatuksen jälkeen. Nyt olen tosin vielä  pyrkinyt ostamaan marjat tuoreina, sillä pakastemarjoja ehtii syödä siten talvella. Toinen hyvä puoli on, että nyt voi ostaa hieman isompia määriä ruokaa kerralla, sillä inhoan kaupassa käymistä. Lisäksi pakastimeen voi jonkun hätävaran laittaa ja kenties vähän jäätelöäkin.

Pakastimen oston jälkeen kävin vielä salilla, joka on onneksi ilmastoitu. Salilta kotiin palatessa, ilta yhdeksän maissa, ulkona oli vielä kolmekymmentä astetta. Ukkonen hieman jyrisi, mutta taisi mennä jostain kauempaa ohi, sillä ainoastaan muutama sadepisara tuli. Harmi, sillä viileyden lisäksi, vesisade olisi tällä hetkellä varsin toivottu.

Huh hellettä!

Belgiasta käsin on päässyt seuraamaan Suomen ennätyshelteitä netin uutisoinnin kautta, mutta on sitä lämpöä täälläkin riittänyt. Tosin edelliset pari viikkoa Suomen lämpötilat ovat olleet todennäköisesti korkeammat, sillä tällä on päästy ainoastaan lähelle 30 asteen lukemia, mutta ei yli sen. Tällä viikolla kuitenkin lämpeni ja lämpötilat ovat olleet maanantaista lähtien lähellä 35 astetta ja huomiselle ennuste on 38 astetta. Ei passais valittaa, mutta mä kyllä sulan ulos. Alkaa olla jo niin kuumea että tuuli ei tunnu viileältä iholla, vaan epämiellyttävältä, melkein jo polttavalta.

Että siitä lämmöstä pääsisi oikein tosissaa nauttimaan, niin sitella kontin ilmastointilaite sanoi työsopimuksensa irti viime viikon keskiviikkoa. Korjaajaa onkin sitten odotettu siitä asti ja nyt alkavat työolosuhteet muuttua sietämättömiksi. Aamupäivällä on vielä ihan ok, mutta iltapäivällä päästään sauna tunnelmiin. Täytynee huomenna ottaa vasta ja löylykauha mukaan.

Lämmön vuoksi yöt ovat olleet myös yhtä helvettiä. Nukuttua ei saa, koska sisälläkin lämpötila 27 -28 astetta. Kaksi tuuletinta on valjastettu luomaan viileämpää tunnelmaa makuuhuoneeseen, mutta ei ole paljon auttanut. Koska yöllä kannattaa pitää viilennyksen vuoksi ikkunoita auki, on sitä joutunut sitten heräämään, myös esimerkiksi yölliseen ilotulitukseen, silloin kun nukkuminen olisi muutoin onnistunut.

Tiistaina selvisi, että postipaketin jättäminen naapurin hoteisiin on ihan tavallinen käytäntö, sillä postilaatikosta löytyi pakettikortti, jossa oli painettuna suurinpiirtein, että ”Teille on saapunut paketti, koska ette ollut kotona pakettinne on …” ja sitten oli usempia vaihtoehtoja, joista ensimmäinen oli ”toimittettu naapuriin xxxx”. Olihan siinä sitten muitakin toimitus vaihtoehtoja, mutta täällä ei tunnuta juuri tuntevan toimitusta postinkonttoriin, saati sitten, että mitään pakettiautomaatteja olisi. Täytyy tilailla tavaraa harkiten, sillä on lähes mahdotonta olla arkena kotona odottamassa pakettia.

Tiistaina kiinteistönvälittäjä oli myös jättänyt postilaatikkoon raportin asunnon kunnosta. Ihmetyttää, että miten sen saamiseen meni kuukausi muutosta, kun kyseinen raportti pitäisi olla heti saatavilla ja siihen mahdolliset lisäykset tai muutokset pitäisi toimittaa noin viikon sisällä muutosta. Kaiken lisäksi raporttiin oli melkoisesti korjattavaa ja lisättävää. Osa raportin kuvista ei edes ollut asunnosta tai mikäli oli, niin sitten ne olivat useiden vuosien takaa. Kaikkien eniten huomiota herättävää oli, että raportissa oli maininta kylpyhuoneen vuotavasta hanasta Kukaan ei vaan näemmä ollut viitsinyt tehdä asialle mitään. Nyt hana on sentään kunnossa, kun putkimies sen lopulta tiistaina kävi vaihtamassa, eikä tällä kertaa tullut mitään uusia vuotoja.

Koska pahvilaatikko vuoresta on tullut kitistyä kerran jos toisenkin, sovin työkaverin kanssa, jolla on samanlainen vuori, että menemme torstaina viemään pahveja kierrätyskeskukseen. Keskiviikkoillalla lastattiin vuokra-Peugeot täyteen pahvia ja torstaina töiden jälkeen suunta kohti kierrätyskeskusta. Navigaattori teki pienen tepposen ja ensin päädyttiin väärään paikkaan, oikealla osoitteella. Onneksi oikea paikka löytyi parin kilometrin päästä. Kierrätyskeskuksessa pienen alku säätämisen jälkeen, kerrottiin mihin lavaan pahvit saisi laittaa. Ainut ongelma oli, että pahvilava oli jo valmiiksi aivan täynnä ja nyt sen edessä oli kaksi henkilöautollista pahvia lisää. Onneksi kierrätyskeskuksen henkilökunta oli avuliasta ja yksi mies meni pahvikasan päälle tiivistämään sitä, joten saatin pahvit mahtumaan lavalle.