Belgian korkein kohta

Aamulla nukuin kerrankin niin pitkään, kun unta riitti. Tällä kertaa se tarkoitti kello kahdeksaa. Hitaan aamun jälkeen, joka sisälsi aamupalan parvekkeella ja suhkun kaikessa rauhassa, lähdin matkaan vähän ennen kello yhtätoista. Ensimmäisenä suunta oli pitkästä aikaa IKEA:an. Kyseinen kauppa piti olla jo pannassa, mutta huomasin, että olohuone vaatii vielä taulun, siellä oli myynnissä tarkoitukseen sopivia maailmankarttoja.

IKEA:n jälkeen suuntasin kohti Ansia, sillä Googlen mukaan siellä olisi Eldi, eli kodinkoneliike, josta saattaisin saada mini-pakastimen, joka on vielä ostoslistalla. Mitään Eldiä ei löytynyt, joten Carrefourin kautta suuntasin Liègeen. Kaupunki on tähän asti tuntunut todella vastenmieliseltä, sillä liikennesuunnittelu siellä on aivan hirveää. Ajaessa joutuu tekemään, jos jonkinlaisia manoovereita mitä ihmellisimmissä paikoissa. Liègessä pysäköin Decathlonin kulmille, sillä toiveena oli, että sieltä löytyisi magnesiumia. Lisäravinteet eivät tunnu olevan rantautuneen Belgiaan ollenkaan, sillä magnesiumin ja MSM:n saanti täältä tuntuu olevan todella vaikeaa. Eikä niitä löytynyt Decathlonistakaan tai magnesiumia löytyi todella pieniä määriä isoon hintaan, joten täytynee pyytää tuomaan Suomesta.

Decathlonin jälkeen tein kierroksen Liègessä. Sieltä löytyi iso katukirpputori, mutta koska millekkään ei ollut tarvetta, hintataso jäi arvoitukseksi, sillä tuotteiden hintoja ei ollut esillä ja hinnoittelu vaikutti olevan asiakaskohtaista. Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen pysähdyin Liègessä vielä syömään. Valitettavasti Liège ei vieläkään tehnyt vaikutusta. Liègestä matka jatkui Belgian korkeinpaan kohtaan, Signal de Botrangeen (694m).

Matkalla Signal de Botrangeen ajoin Belgian saksankielisen alueen läpi. Jos tuntuu, että Suomessa on raja suomen- ja ruotsinkielisten välillä, niin samoin se tuntuu Belgiassa olevan. Sillä kieli muttuu täysin, kun ylittää kielialueen rajan. Ei ole kaksikielisiä kylttejä tai muuta.

Belgian korkein kohta itsessään ei ollut kummoinen, sillä sinne pääsi suoraan autolla ja maisemia ei ollut. Nyt voi kuitenkin sanoa käyneeneensä Belgian korkeimmassa paikassa. Alkuperäinen sunnitelma oli jatkaa matkaa Baugnez 44 museoon, mutta koska se olisi ollut auki enää puolisen tuntia, katsoin parhaimmaksi jättää sen toiseen kertaan.

Koska museo käynti jäi välistä, minulla oli ylimääräistä aikaa ajaa Gilleppen padon ja tekojärven kautta. Padon rakentaminen on aloitettu 1868 ja otettu  käyttöön 1878.