Lunta ja auringon paistetta

Tapahtui tuossa viikolla, että olin ylittämässä tietä matkalla salille. Kuten aiemmin olen kertonut täällä autot käytännössä aina pysähtyvät päästämään tien yli. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että vasemmalta tuleva pysähtyi, mutta ei oikealta. Tämä oikealta tuleva ehti kuitenki avata ikkunan ja huikata ”excusez moi mademoiselle” (Anteeksi, neiti). Kohtuullisen hämmentävää, mutta hyvä tapaista. Suomessakin sietäisi oppia huomioimaan kevyen liikenteen paremmin.

Kylmä kausi on alkamassa Belgiassa, tuleva viikko on ennustettu olevan jopa normaalia kylmempi, tarkoittaen Huyssa sitä, että päivälläkään ei välttämättä mennä plussalle ja yöllä saattaa olla jopa 6-7 astetta pakkasta. Mikäli ennuste totetuu, on jännä nähdä miten esimerkiksi lämpö pysyy kämpässä. Vaikka kylmää on luvassa tänään oli aivan mahtava auringon paiste, joka suorastaan vaati ulkoilemaan. Useamman päivän minulla on myös ollut pakottava tarve nähdä lunta, joten tänään oi oiva tilaisuus yhdistää nämä kaksi. Ja kyllä, luit oikein, kaipaan lunta, kun sitä ei ole.

Belgiasta löytyy iso kasa ulkoilureittejä ja niitä aamupäivällä perkasin, että mikä olisi sopiva. Nettikameran mukaan kriiteireihin passasi ”Napolenin nenä” (Au nez en Napoléon) – vaellusreitti Robertvillessä. Siellä näytti olevan lunta ja kiertoaika reitille oli kaksi ja puoli tuntia, sillä en halunnut ottaa riskiä, että aurinko ehtisi laskea. Huyssa paistoi aurinko eikä lumesta tietoakaan, Verviersin kohdalla alkoi lunta näkyä siellä täällä ja Spasta eteenpäin lunta oli kokoajan. Tuntuu muuten hullulta lähteä etelästä etsimään lunta.

Vaellusreitin aloituspaikkaa ei ollut hyvin merkitty, mutta löysin reitin loppupisteen, joten lähdin kiertämään kierrosta väärinpäin ja jälkistä päätellen moni muukin. Koska kiersin väärinpäin paikka paikoin reitti oli huonosti merkitty, vaikka teoriassahan se pitäisi olla mahdollista kiertää miten päin haluaa. Kierroksesta kuitenkin selvisin. Sanoisin, että muutamassa kohdassa varmaan tulin kulkeneeksi eri reittiä kuin oppaassa, jossata reitin löysin, mutta pääasia, että pääsin hetkeksi luonnon rauhaan. Oli aivan mahtavaa. Voinee ottaa toistekin tavaksi, vaikka lunta olisi saanut olla vielä enemmänkin.