Pieni puolivuosikatsaus

Puolisen vuotta sitten, 25.6.2018, lähdettiin kissojen kanssa elämään unelmaa, suurta seikkailua ulkomailla. Kissojen seikkailu taisi heidän onnekseen rajoittua ensimmäisiin viikkoihin ja sen jälkeen, kun asunto saatiin kalustettua heidän elämänsä rauhoittui ja varmaan hyvä niin. Nyt on tutut kyttäyspaikat kuin myös turvapaikat. Joulupukki tosin järkytti hieman kissojen harmoniaa tuomalla taloon toisenkin raapimispuun. Aivan yhtä suosittu se ei ainakaan heti ole kuin vanha.

Työkomennukseni oli alunperin tarkoitus kestää tammikuun loppuun, mutta työmaan jatkuessa tarjoutui tilausuus olla heinäkuun loppuun asti. Tartuin tähän tilaisuuteen, sillä mikäli paluuta Suomeen olisi pitänyt järjestää nyt jo täydellä teholla, se olisi tuntunut tapahtuvan todella nopeasti, juuri kun täällä päässä sai byrokratian kuntoon. Nyt kun komennus jatkuu vielä puoli vuotta, niin pääsee myös niin sanotusti nauttimaan siitä, että asiat on järjestyksessä. Lisäksi todettakoon, että sen kerran kun täällä nyt ollaan, niin ollaan nyt kunnolla, niin ei tarvi heti toista kertaa lähteä. Tuntuma siis on tällä hetkellä se, että unelma on täytetty, mutta ei ole hinkua jatkaa työkomennuksia ulkomailla.

Millaista se unelma sitten on ollut? Sanottakoon, että elämä sitella on ollut yhtä aikaa ei todellakaan sitä mitä kuvittelin ja juurikin sitä mitä kuvittelin. Sen voi kuitenkin sanoa olleen vähemmän kamalaa kuin pelkäsin, sillä pelkäsin kontti elämän olevan pahimmassa tapauksessa lähellä painajaista. Käytännössä ainoat käytännön haasteet sitella minulle ovat olleet hämähäkit ja korkeat paikat. Molemmat ovat edelleenkin pelottavia, mutta olen mielestäni suoriutunut enemmän kuin hyvin. Yllätys on ollut, että sitella asioita hoidetaan enemmän sähköpostilla, paperilla ja konttitoimistosta käsin kuin työmaan reunalla. Mielenkiintoista on kyllä ollut, vaikka päivät ovat pitkiä ja ajoittain liiankin hektisiä. Nyt joulun välipäivinä sentään oli suhteellisen rauhallista.

Huomenna suuntaamme uuden vuoden viettoon Pariisiin, vaikka viimeaikaisten uutisten perusteella se ei mikään unelmakohde olekaan, jos muutenkaan. Matka kuitenkin varatiin jo ennen mielenosoituksia, joten päätettiin olla perumatta. Yritetään pysyä poissa mielenosoittajien reiteiltä. On ne ranskalaiset kummallista porukkaa, kun viikko toisensa jälkeen pitää riehua.

Väestörekisteri

Viime viikolla vihdoin ja viimein sain asunnon rekisteröimistodistuksesta kopion asunnon omistajalta. Kävin viemässä sen sitten väestörekisteriin, toiveikkaana, että nyt tämä ruljanssi olisi viimein loppu. Epäonneksi ”vähän englantia puhuva”-virkailija ei ollut töissä, vaan ainoastaan hänen kolleegansa, joka ei kesällä edes suostunut yrittää hoitaa asiaa kanssani. Tällä kertaa päästiin, sentään siihen niin pitkälle, että hän otti kopion vastaan. Sen jälkeen alkoikin tulla jälleen asiaa ranskaksi ja kun en ymmärtänyt niin sama asia sanottiin vain kovempaa. Valitettavasti se kovempaa puhuminen ei auta, jos ei osaa kieltä. Lopulta kuitenkin sain tekstistä poimittua, että hän halusi ottaa uudelleen myös kopion vuokra-sopimuksestani. Ilmeisesti osasin riittävästi pahoitella tyhmyyttäni, sillä sen jälkeen vielä saatiin sen verran kommunikoitua, että hänen kolleegansa tarkistaisi paperit ja lähettäisi kirjeen kotiin.

Eilen se kirje sitten tuli. Ja voi huh huh, kun osaa olla hankalaa. Sillä vaikka olin nyt täyttänyt kaikki aiemmat vaatimukset oli kirjeessä jälleen kaksi uutta. Pitäisi tuoda väestörekisteriin ”liite 19” ja uusi kuva. Vaikea edes kuvailla sitä turhautumisen määrää, sillä aluksi oli epäselvää mikä ihmeen ”liite 19”. Hetken aikaa hommaa kirottuani kävin läpi dokumenttipinon joita olen kaupungille toimittanut tai heiltä saanut ja niinpä onneksi yhden paperin yläkulmassa luki ”liite 19”. Dokumentti oli se, jonka toissa kertaisella käynnillä. En ymmärrä miksi se annettiin minun säilytettäväkseni, kun se nyt piti tuoda takaisin, mutta mikäpäs siinä. Liite asia oli sitä myöten selvä sitten. Kuva vaatimus oli sitten selkeä, mutta sitäkin ärsyttävämpi, sillä olen jo toimittanut vaaditun kuvan heille ja nyt pitäisi järjestää uusi. Töiden jälkeen on vaikea ehtiä mihinkään ottamaan kuvaa, mutta huomenna on pakko hoitaa asia tavalla tai toisella, sillä rekisteröitymiseni viimeinen takaraja on 15.lokakuuta. Sitä en vielä tiedä mitä tapahtuu, jos aikaraja menee umpeen ja rekisteröintiä ei ole tehty, mutta taidan jättää ottamatta selvää, jos suinkin mahdollista.

Ruokakaupan ihmeellisyyksiä

Belgiassa ruokakaupassa käydessä en lakkaa ihmettelemästä tiettyjä asioita. Osaa olenkin tainnut jo aiemminkin mainita,  mutta tässä mielestäni viisi suurinta ihmetyksen aihetta, joita vieläkin tulee joka kerta hämmästeltyä.

1.Kassahihnan pituus tai sen puute
Kassan jälkeen joko ei ole mitään hihnaa tai sitten hyvin pieni kaukalo yhdelle asiakkaalle. Miten ihmisten kuvitellaan pakkaavan tuotteet ostamisen jälkeen? Ainut keino selvitä ostotapahtumasta jotenkin kunnialla on joko ostaa todella vähän tuotteita (muutama kappale, korkeintaan ehkä viisi) tai sitten lapata kaikki tuotteet takaisin ostoskärryyn ja kärrätä tavarat sitten sivummalle tai autolle pakkaamista varten. Ihan käsittämätöntä! Kassahihna puolestaan ennen kassaa on yleensä pitkä kuin nälkävuosi ja siitä nyt ei ole mitään hyötyä.

2. Ruuan syönti kaupassa ennen maksamista
Olenhan minä Suomessakin joskus nähnyt että lapsen annetaan avata trippimehu ennen kassaa, että ostostelu sujuu sopuisaista, mutta Belgiassa kaupassa aikuiset syövät tuotteita jo ennen kuin ovat maksaneet. Yleensä kyseessä on joku leivonnainen ja tätä näkee viikottain. Ihan käsittämätöntä! Luulisi aikuisten ihmisten malttavan siihen asti, että tuote on maksettu.

3.Herkkujen määrä
Herkut Belgiassa ei tarkoita karkkeja tai sipsejä, vaan yleensäki myynnissä olevaa syötävää. On kaikkea, kaikenlaiseen naposteluun. Leivoksia, croisantteja, tietenkin vohveleita. juustoja, erilaisia makkaroita, aivan kuin he eivät koskaan söisi suomalaisen mittapuulla ”arkiruokaa”. Ihan käsittämätöntä! Luulisi tuolla herkkujen määrällä olevan paljon ylipainoisia, mutta heitä ei näy.

4. Leikkele pakettien koko
Ilmeisesti belgialainen ei laita patongin väliin kinkkua tai sitten hän laittaa koko paketin kerralla, sillä kinkut myydään todella pienissä paketeissa. Kolme tai neljä siivua per paketti. Siivu on toki tavallista paksumpi, luokkaa 50g per siivu, mutta silti ihan käsittämätöntä. Melkoista pakkausjätteen tuottamista.

5. Aukioloajat
Kaupat aukeaa vasta kahdeksan – yhden maissa. Ei siis mitään toivoa ehtiä käydä aamulla ostamassa jotain evästä, jos on edellisenä iltana unohtunut. Vielä kummallisempaa se on sitten toisesta päästä, sillä kaupat menevät kiinni viimeistään kahdeksalta illalla, ainakin Huyssa. Parin kymmenen kilometrin päästä bongasin ruokakaupan joka oli yhdeksään asti auki. Ja sitten tosiaan viikonloppuna aukioloajat ovat vielä lyhyemmät. Toki onhan Suomessakin ollut aukioloajat paljon lyhyemmät aiemmin, mutta tuntuu ihan käsittämättömältä, että en voi salitreenin jälkeen käydä ruokakaupassa, vaan se on tehtävä ennen salia tai toisena päivänä.

Syksy, syksympi

Olenhan minä sitä syksyä jo useamman kerran manannut saapuvaksi, mutta nyt se oikeasti alkoi perjantaina kello yhdeksän aamulla. Ja kyllä hyvin tarkasti siloin, sillä aamulla töihin mennessä oli yli 20 astetta lämmintä, mutta kaksi tuntia myöhemmin iski tuuli ja sade. Toisin sanoen sää, jonka minulle on kerrottu olevan se yleisin säätila Belgiassa. Sääennuste lupaakin jatkossa epävakaista säätä ja lämpötiloja 15 – 20 asteen välille. Vaikka näemmä sitä on jo tottunut liian lämpimään, sillä mikäli Suomessa syyskuun lopulla päästään yli 15 asteen, sehän on aivan huikeeta, mutta torstaina täällä oli päivällä vielä 27 astetta.

Tänään on ollut rauhallinen päivä, ainoastaan pakollinen vaatteiden ostelu meinasi aiheuttaa pientä tuskaa. Sekin tosin ainoastaan siksi, että kukkaro jäi kotiin. Onneksi kuitenkin huomasin kukkaron unohtumisen jo parkkipaikalla. Ja tuskan siinä aiheutti se. että tiellä oli ennennäkemätön ruuhka, parin minuutin matkaan meni yli kymmenen minuuttia. En tiedä mistä ruuhka varsinaisesti johtuu, sitä esiintyy silloin tällöin, se muodostuu yhteen liikenneympyrään ilman mitään varsinaista syytä. Liikenneympyrän jälkeen liikenne taas sujuu. Mutta kukkaron hakemisen jälkeen pääsin siis ostoksille, sillä muuttokuorman mukana ei kovin montaa pitkähiaista tullut ja niille alkaa nyt olla tarvetta. Parin viikon päästä menen kyllä Oulussa käymään ja hakemaan paksumpia vaatteita, mutta se on pitkä aika palella pahimmassa tapauksessa.

Sitten vielä ihmetyksen sananen ihmisten liikkumisesta tai liikkumisajasta. Olen nyt useampana iltana ollut liikkeellä vähän kahdeksan jälkeen, joko ihan lenkillä tai tulossa salilta ja kaduilla ei ole ketään. Ihmisiä näkyy ravintoloissa, mutta kaduilla ei ole ketään. Toki kaupat ovat silloin menneet kiinni, mutta kuitenkin on outoa, että ei juuri ketään missään ja kävelen kuitenkin aivan keskustassa, en missään sivulla. Päivällä menoa on enemmän kuin missään Suomen samankokoisessa kaupungissa, mutta illalla ei mitään.

Belgialainen kiropraktikko

Alaselkä on vihoitellut jo jonkin aikaa ja senkin vuoksi riittävän hyvän hierojan löytäminen olisi tosi tärkeää. Koska tulevalle viikonlopulle on suunnitelmissa reissu Jyväskylään, tuli mieleen, että kenties voisin reissussa hyödyntää myös suomalaista osaamista selän korjaukseen. Vaan koska tämä hyvä idea syntyi vasta maanantaina selän kanssa huonosti nukutun yön jälkeen, lienee turha sanoa, että ajan saaminen oli mahdotonta, etenkin perjantai-illalla. Plän B:ksi tuli google ja hakusanaksi kiropraktikko Belgiasta, vaikka ajatus jo sinänsä tuntui varsin hooceeltä. Sellaisia löytyikin huomattavasti enenemmän kuin urheiluhierojia. Availin lähialueen kiropraktikkojen nettisivuja ja sivun ja intuition perusteella lähetin viestin. Kirjotiin viestin suosista englanniksi, sillä ajattelin, että selän niksauttelun kanssa englannin kielen taito on kynnys kysymys. Kiropraktikko soittikin minulle hyvin pian viestin jälkeen ja puhui sujuvaa englantia. Sain myös ajan vielä samalle illalle, joka toisaalta oli epäilyttävää, sillä jos on hän on hyvä, luulisi olevan jonoa.

Maanantaina töiden jälkeen suuntaisin kiropraktikolle, hieman jännityksessä, että mitäköhän tästäkin seuraisi. Oikea paikka löytyi helposti ja vastaanottotiskin nainen tervehti iloisesti ja heti engalnniksi, selkeästi tietäen kuka olin. Ennen sisäänpääsyä minun piti vielä täyttää esitetietolomake, joka oli tietenkin vain ranskaksi, mutta nainen auttoi minua käännöksessä. Olennaisimpana kohtana tietenkin oli, että onko jotain aiempia vammoja tai sairauksia millä voisi olla vaikutusta hoitoon, sekä lopussa vastuuvapauslauseke. Ei muuta kun nimi alle ja katsomaan millaista käsittelyä saisin. Kiropraktikko vaikutti ammatimaiselta, teki erilaisia tutkimuksia selän ja kropan liikkuvuusta. Itse naksatuttelu meni hyvin samankaltaisesti kuin Suomessa. Menen vielä uudestaan torstaina, mutta tosiaan mitään muuta varsinaista vikaa ei ollut, kuten ei pitänytkään, mutta selkäranka oli päässyt virheasentoon, Miksi-kysymykseen vastausta ei kiropraktikolta saanut, mutta itse epäilen sänkyä, sillä aluksi se oli aivan liian kova. Nyt sen pitäisi olla hyvä, mutta jos selkä oli jo kierossa, niin ei se paranneltu patja enää auttanut. Katsotaan nyt toisen käynnin jälkeen, jos tuo selkä asettuisi kunnolla.

Huyssa kun selvittiin yli kaksi viikoa kestäneestä tivolista, niin tilalle tuli kahden viikon sirkus. Sirkus itsessään ei kadulla näy muuten kuiin kadunvarsimainoksina, mutta ne sitten ovatkin mainitsemisen arvoisia, ovat nimittäin pelottavia. Etenkin tuo missä pelle taluttaa hanhea. En tiedä millainen sirkus itsessään on, mutta noilla julisteilla pysyn kyllä mielellään kaukana.

 

MM-kisoihin valmistautuminen alkaa

Kädenväännön MM-kisat järjestetään Turkissa lokakuun puolessa välissä. Belgian komennuksella ei asiaan varsinaisesti ole vaikutusta, mutta kisavalmistelut ne on täälläkin aloitettava. Painoa pitäisi jokunen kilo pudottaa ja se on aina tuskallista. Täällä se tuntuu ainakin näin aluksi vielä pahemmalta, koska houkutuksia on joka paikassa. Belgialaiset vaikuttavat melkoisilta herkuttelijoilta, sillä kaupasta vaikeinta tuntuu olevan löytää tavallista ruokaa. Löytyy, jos jonkilaista naposteluboksia juustoista, makkaroista ja lihoista, tuoretta leipää on joka paikassa, erilaisia leivoksia, vohveleita ja suklaata unohtamatta. Itselle tuo juusto on se heikko kohta, sillä siihen on tullut täällä ollessa sorruttua liian usein, mutta nyt se on sitten pannassa tai ainakin hyvin rajoitetussa käytössä seuraavat seitsemän viikkoa.

Olennaisena osana MM-kisoihin valmistautumista ruokavalion lisäksi on tietenkin treenit. Keskiviikkoisin olen ajellut Liégen suunnalle vääntämään ja ihan hyvät treenit sielläkin on saanut aikaiseksi, vaikka ei sitä kyllä Vaasan treeniporukkaan voi verrata. Vääntöjen lisäksi treenaan kuntosalilla, jonka valinnasta jo aiemmin tuli kerrottua. Sali sijaitsee siis noin 15 min kävelymatkan päässä. Siellä on myös asiakasparkki autolle, mutta siihen ei ole vielä tarvinnut turvautua. Kuntosalilla on kaksi kerrosta, ylimmässä eli katutasossa sijaitsee vastaanoton ja pukuhuoneiden lisäksi älyttömän kokoinen aerobinen alue, tarkoittaen kymmeniä kuntopyöriä, crosstrainereitä ja juoksumattoja. Sen lisäksi kerroksessa on jumppasali ja muutamia peruslaitteita sekä taljakokonaisuus, joka on tässä kerroksessa se ainut itseä kiinnostava laite. Onneksi salista löytyy myös kellari, sillä sieltä löytyvä kaikki vapaat painot ja laitteet. Käsipainojakin riittää 50kg asti.

Salin heikkoutena on penkkipunnerruspaikat, sillä niitä ei voi säätää ja nyt hätinä yletyn tankoon. Penkkipunnerus onkin nyt sitten jäänyt vähemmälle. Kuntosalin muita negatiivisia puolia on se, että sali on yksi iso avara tila. Se on tietenkin makuasia, mutta itse en välittäisi nähdä kaikki muita kanssa treenaajia. Soitettava musiikki on myös aivan hirveää, mutta siihen onneksi auttaa korvanapit. Jos jotain huonoa, niin on siellä hyvääkin, sillä tosiaan kaikki tarvittavat painot ja laitteet löytyy ja salilla saa treenata rauhassa, kukaan ei edes tervehdi muuta kuin pukuhuoneessa. Toki tervehtivät toisiaan, jos ovat tuttaja keskenään ja silloin vaihdetaan myös asiaan kuuluvat poskisuudelmat. Tuo tervehtimättömyys on kyllä jopa vähän outoa, sillä kaikkialla muualla belgialaiset tervehtivät liiankin kanssa. Koska sali on osa isompaa ketjua, samalla kuukausikortilla saisi käydä muuallakin treenamassa. Vielä tätä ei ole tullut hyödynnettyä, mutta ehkäpä joskus reissussa se voi olla tarpeen. Vielä kuntosalin erikoisuutena tai ominaisuutena voi pitää sitä, että jokaisella on oltava treenipyyhe mukana. Lisäksi kenkien käyttö on pakollista, joten ei enää treenejä villasukissa muuta kuin korkeintaan kotona.

Kissatappelu ja pakettiautomaatti

Maanantaiaamut eivät yleensäkään ole siitä parhaimmasta päästä, mutta tällä viikolla oli vielä tavallista pahempi, sillä se alkoi jo 5:20 kissatappelulla. Omat kissat ottivat yhteen oikein tosissaan. Siihen herääminen ei ollut mitenkään miellyttävää, saati sitten tilanteen rahoittelu ja jälkien siivoaminen. Koska tilanne oli ehtinyt jo pitkälle, kunnes ehdin väliin, suurin osa tapahtumien kulusta jää arvoitukseksi, mutta ihan hyvän teorian ainakin pystyin kehittämään tapahtuneelle. Tuossa ikkunan takana käy pyörimässä yksi kissa, jolle Muusa aina uhittelee ja joka aina joskus pääsee Muusan pelästyttämään ikkunalaudalta. Näin varmasti oli käynyt nytkin ja koska Manna on Muusan uskollinen apuri, se oli varmaan rientänyt auttamaan. Muusa lienee kuitenkin ollut sen verran tilanteesta yllättynyt tai unissaan, että on erehtynyt luulemaan Mannaa täksi vieraaksi kissaksi ja sen seurauksena kusi tämän päälle. Jokainen voi sitten miettiä, että suuttuisiko siitä? Vihanpitoa sitten riittikin tapahtuman johdosta tuntikausia, mutta onneksi vuosien kissakaveruus ei siitä näemmä pilalle mennyt. Nyt pari päivää myöhemmin episodi jo alkaa itseäkin hymyilyttää, mutta silloin ei kyllä.

Tiistaina oli viimeinen virallinen päivä Huyn 15.elokuuta juhlia, mutta osa tivoliliaitteista on kuulemma paikalla sunnuntaihin asti. Ihmisiä tivolissa riitti, vaikka oli arki-ilta. Erilaisia laitteitakin löytyi laidasta laitaan, esitteen mukaan ainakin 110. Itsellä meni pää ja maha sekaisin pelkästä katsomisesta. Tivolin maailmanpyörä antoi iltalenkillä mahdollisuuden ottaa vähän erilaisia kuvia Huysta.

Knoppi tietona, että yllä kuvassa näkyvä silta on Pont Roi Baudouin, joka on oma lähisilta ja joka saamieni ja löytämieni tietojen mukaan (sillan kylttikin tulee tietoa) rakennettiin 1600-luvulta, mutta se valitettavasti räjäytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Itseasiassa juuri 15.elokuuta, joten ehkä tässä löytyy parempi yhtymäkohta ilotulitukselle kuin kirkkopyhä.

Sunnuntai-illalla rohkaistuin tekemään nettitilauksen, sillä huomasin, että lähikioskissa on postin pakettien jakelupiste, joten ehkä ihan kaikkea ei olisikaan pakko tilata kotiinkuljetuksella. Toimitustapaa valitessa sitten selvisi, että lähialueelta, itseasiassa Carrefourin pihasta, löytyy myös pakettiautomaatti. Niinpä tilasin paketin sinne, enkä lähikioskiin. Paketti saapuikin jo tiistaiaamulla, joten todella nopea toimitus. Sähköpostin mukaan paketin pystyi noutaa pakettiautomaatista 24/7, mutta ainoastaan lauantaihin asti eli pakettia säilytetään ainoastaan viisi päivää. Paketin nouto oli jopa helpompaa kuin Suomessa, sillä sähköpostissa oli QR-koodi, joka tuli skannata laitteeseen ja luukku avautui.

 

 

Kauppojen vertailu

Huysta löytyy kokoisekseen kaupungiksi yllättävän paljon ruokakauppoja tai ainakin siltä minusta tuntuu, sillä niitä on ainakin kahdeksan (tällä puolen jokea yhtä lukuunottamatta kaikki), sekä niiden päälle pienet puodit ja kioskit. Niinpä päätin tehdä pienen hintavertailun. Tuotteiksi valikoitui 9 toistuvasti ostoslistalla olevaa tuotetta. Toki kauppakierroksen puolivälissä tuli mieleen mionta tuotetta lisää, joita olisi ollut hyvä verrata, mutta näillä mennään. Lisäksi osaa tuotteista ei edes löytynyt kaikista kaupoista, joten vertailu typistyi toivotusta. Kananmunien ja kaurahiutaleiden hinnat on joko ilmoitetun kokoisesta pakkauksesta tai laskettu 12 kpl ja 500g pakkauksesta, sillä koot vaihtelivat. Kaikkien muiden paitsi juuston kohdalla on käytetty halvinta tuotetta. Jo aiemmin parjaamani Colryutin jätin kokonaan pois kierroksesta, sillä siitä ei tule päivittäistä kauppaani, vaikka olisi kenties halvin (tämä toki vaatisi todisteita). Lisäksi todettakoon, että joka kaupassa oli oma paistopiste.

LEADER PRICE
Leader Pricessa oli leveät käytävät ja vain vähän hyllyjä, valikoima oli todella suppea. Henkilökunta oli ystävällistä ja kassat lähimpänä suomalaista eli ”normaalit”, Tarkottaen siis sitä, että kassan jälkeen oli kaukalo tavaroille. Yksi puoli toki eli tavarat pitää pakata ennen seuraavaa asiakasta. Auki maanantaista lauantaihin 8:30 – 19:30 ja sunnuntainakin 9:00 – 18:00.

LEADER PRICE
Kananmuna 10 kpl 1,29
Kaurahiutale 800g Ei löytynyt
Juusto 175g 2,99
Raejuusto 200g Ei löytynyt
Maitorahka 500g Ei löytynyt
Kivennäisvesi 1,5l 1,02
Kahvi 500g 2,79
Naudanliha e/kg 13,45
Kanafilee e/kg 8,49

DELHAIZE
Delhaize oli kompakti mutta pieniin neliöihin oli tungettu monipuolinen valikoima. Luinkin lehdestä, että Delhaize haluaisi laajentaa, enkä ihmettele. Delhaizesta löytyi kookosöljyä, jota olen useamman viikon etsinyt kaupoista. Henkilökunta oli ystävällistä ja kassat normaalit. Auki maanantaista lauantaihin 8:30 – 19:30 ja sunnuntaisin 8:30 – 12:00.

DELHAIZE
Kananmuna 10 kpl 1,325
Kaurahiutale 800g 1,73
Juusto 175g 3,45
Raejuusto 200g 0,99
Maitorahka 500g 1,79
Kivennäisvesi 1,5l 0,29
Kahvi 500g 2,99
Naudanliha e/kg 18,21
Kanafilee e/kg 10,39

INTERMARCHÉ
Intermarchén parkkipaikka oli ”pelottava”, sillä siellä oli puomit. Yötä varten toki, mutta eihän sitä koskaan tiedä, että milloin kauppareissun aikana ne on kiinni laitettu. Kauppa oli iso ja valikoima oli monipuolinen. Sieltä löytyi jopa oikeanlaisia biojätepusseja hyllystä. Niiden nimittäin täytyy olla varustettua kaupungin logolla, että kelpaavat. Muissa kaupoissa oikeat pussit ovat ollet kassan takana, enkä sitten ole viitsinyt yrittää viittoa, että mitä tarvitsisin. Jatkossakin siis biopussit varmaan Intermarchésta. Kassat kohtuulliset ja henkilökunta ei kummempia puhellut.  Auki maanantaista lauantaihin 8:30 – 19:30 ja sunnuntaisin 9:00 – 12:00.

INTERMARCHE
Kananmuna 10 kpl 1,29
Kaurahiutale 800g 2,79
Juusto 175g 3,19
Raejuusto 200g 2,09
Maitorahka 500g  Ei löytynyt
Kivennäisvesi 1,5l 0,28
Kahvi 500g 2,99
Naudanliha e/kg 12,99
Kanafilee e/kg 9,92

ALDI
Töistä kotiinpaluumatkalle osuu vielä yllämainittujen lisäksi Aldi. Se on erilainen, sillä kaikki liha, kana yms tuotteet löytyvät samasta talosta löytyvästä erillisestä liikkeestä. Sinne en sitten mennyt ranskankielenataitoani testamaan, ehkä vielä joskus. Aldissa oli suppea valikoima. Kassat olivat tosi lyhyet, eli kassan jälkeen oli vain parinkymmenen sentin alue tavaroille. Henkilökunta oli enenmmän kiinnostunut keskinäisestä jutustelusta kuin asiakaspalvelusta. Auki maanantaista lauantaihin 8:30 – 19:00 ja sunnuntaisin kiinni.

ALDI
Kananmuna 10 kpl 1,29
Kaurahiutale 800g 1,264
Juusto 175g  Ei löytynyt samaa merkkiä
Raejuusto 200g 0,89
Maitorahka 500g 0,65
Kivennäisvesi 1,5l 0,29
Kahvi 500g 2,29
Naudanliha e/kg Ei löytynyt
Kanafilee e/kg Ei löytynyt

LIDL
Lidl ei juuri Suomesta ero muutoin kuin kassan osalta, kassan jälkeen on tosiaan se parikymmentä senttiä tilaa ostoksille, joten pakkaajan täytyy olla asialla, vielä en ole oppinut miten. Ja sivuhuomautuksena lähes yhtä hankalaa on elämä ilman kuivauskaappia, mutta kai molempiin tottuu? Lidl sijaitsee parin kilometrin päässä asunnolta pois päin työpaikasta eli se on ns. väärään suuntaan. Lidlin ehdottaman plussana on 2,99e maksava sushiboksi, joka tosin on vieläpä hyvää. Auki maanantaista perjantaihin 8:30 – 20:00 ja lauantaisin 8:30 – 19:00, sunnuntaisin suljettu.

LIDL
Kananmuna 10 kpl 1,292
Kaurahiutale 800g 1,264
Juusto 175g 3,15
Raejuusto 200g 0,89
Maitorahka 500g 0,65
Kivennäisvesi 1,5l 0,29
Kahvi 500g 1,99
Naudanliha e/kg 9,78
Kanafilee e/kg 6,79

CARREFOUR
Carrefour sijaistee Lidlin vieressä, sen valikoima on monipuolinen, siltä löytyi jopa leseitä, joita olen joka kaupasta etsinyt. Kaupassa on jostain syystä kiireinen tunnelma, ainakin ollut sen muutaman kerran kuin siellä olen käynyt, olettaisin sen johtuvan kassakuulutukista, joiden sanomaa en ymmärrä, mutta voi olla muutakin. Kassat lopuvat kuin seinään täälläkin. Kanafileet olivat loppu, joten tarkkaa hintaa en saanut, sillä hinnat ovat tuotteissa, ei hyllyssä. kuitenkin filee suikale oli 10,52e/kg, joten luulisin fileen menevän aika lähelle. Aukioloajat maanantaista perjantaihin 8:30 – 19:30. lauantaisin 8:30 – 19:00 ja sunnuntaisin 8:30 – 18:00.

CARREFOUR
Kananmuna 10 kpl 1,325
Kaurahiutale 800g 1,65
Juusto 175g 3,29
Raejuusto 200g 2,19
Maitorahka 500g 0,65
Kivennäisvesi 1,5l 0,67
Kahvi 500g 2,89
Naudanliha e/kg 15,02
Kanafilee e/kg Loppu

MATCH
Viimeisenä lähikauppa Match. Hintavertailu paljasti sen mitä jo muutenkin uuperoin eli se ei ole halvimmasta päästä. Siellä on kuitenkin monipuolinen valikoima ja se on tosiaan kävelymatkan päässä. Toiseksi lähimpiin (Lidl, Carrefour ja Intermarché) matkaa kertyy lähes kaksi kilometriä. Matchissa on itsepalvelukassat, joka on melkoista luksusta. Mikäli Matchissä menee tavalliselle kassalle, se on malli normaali eli siitä löytyy lyhyt kaukalo tavaroille. Auki maanantaista lauantaihin 8:00 – 20:00 ja sunnuntaisin 8:00 – 13:00.

MATCH
Kananmuna 10 kpl 1,49
Kaurahiutale 800g 2,79
Juusto 175g 3,48
Raejuusto 200g 0.99
Maitorahka 500g 1,85
Kivennäisvesi 1,5l 0,35
Kahvi 500g 2,99
Naudanliha e/kg 17,98
Kanafilee e/kg 10,79

Voittajaksi vertailussa näillä tuotteilla selviytyi Lidl, jossa olen kyllä muutoinkin käynyt, sillä se on yksinkertainen ja nopea. Ainoat ongelmat ovat kassa, koska en tosiaan ehdi siellä mitenkään pakata tavaroita ja se että se ei osu päivittäisen ajoreitin varrelle.

Pakkaseen

Viimeiset kaksi päivää sitella ovat olleet hyvin tuskaisia, sillä ilmastointi ei vieläkään toimi. Kaiken huipuksi maanantaina, sitä kävi korjaaja katsomassa. Tämä katsominen tuntuu olevan pahasta, sillä nyt kävi lähes samoin kuten putkimiehen kanssa, katsomisen jälkeen ilmastointilaite ei toiminut enää ollenkaan. Tähän asti se on sentään mennyt tuulettimesta, koska sillä on saanut ilman kiertämään. Toimimattomaan ilmastointiin kun vielä lisätään reilusti yli kolmenkymmenen asteen ulkolämpötilat, niin vähemmästäkin tulee talvea ikävä. Näen tosin jo mielessäni, että tammikuulla sitten valitan sitä, kun kontin lämmityslaite ei toimi, mutta eletääs lämpötilan suhteen hetkessä.

Tänään töistä lähtiessä suuntasin Huyn kodinkoneliikkeeseen, koska pakastinta en viikonlopun aikana saanut ostettua. Sellainen pieni 34 litran pakastin löytyikin, sillä kodinhoitohuoneeseen ei suurempaa olisi saanut järkevästi mahtumaan. Toki kun asunnossa huoneita riittää, niin mikäänhän ei olisi estänyt sijoittamasta pakastinta vierashuoneeseen, mutta halusin sen lähelle keittiötä. Kodinkoneliikkeessä yhteistä kieltä ei taaskaan juuri ollut, mutta otin kuvan tuotteesta ja sen avulla sain kassalla selitettyä, että kuvanmukainen tuote pitäisi saada. Homma hoituikin ja sain vielä pakastimen kannettuna autolle asti. Pakastin, vaikka pieni onkin, ratkaisee monta säilyvyys ongelmaa, sillä esimerkiksi marjat eivät montaa päivää säily sulatuksen jälkeen. Nyt olen tosin vielä  pyrkinyt ostamaan marjat tuoreina, sillä pakastemarjoja ehtii syödä siten talvella. Toinen hyvä puoli on, että nyt voi ostaa hieman isompia määriä ruokaa kerralla, sillä inhoan kaupassa käymistä. Lisäksi pakastimeen voi jonkun hätävaran laittaa ja kenties vähän jäätelöäkin.

Pakastimen oston jälkeen kävin vielä salilla, joka on onneksi ilmastoitu. Salilta kotiin palatessa, ilta yhdeksän maissa, ulkona oli vielä kolmekymmentä astetta. Ukkonen hieman jyrisi, mutta taisi mennä jostain kauempaa ohi, sillä ainoastaan muutama sadepisara tuli. Harmi, sillä viileyden lisäksi, vesisade olisi tällä hetkellä varsin toivottu.

Ruotsalainen hieronta

Olen Suomessa tavannut käydä säännöllisesti hieronnassa, keskimäärin noin kolmen – neljän viikon välein treeneistä ja kädenvääntökisoista riippuen. Jo ennen työkomennuksen alkua yritin selvittää lähialueen hierojia, että löytyisikö netin kautta lupaavan olosia. Ei löytynyt. Kunnon urheiluhierojaa ei tuntunut löytyvän, edes suuremmaltakaan alueelta.

Ensimmäisillä kävelylenkeillä Huyssa silmiin osui keskustassa oleva hieroja, jonka ovessa oli hinnasto ja siinä mainittuna urheiluhieronta. Hieroja oli lomalla heinäkuun puoliväliin, mutta heti sen jälkeen laitoin hänelle sähköpostia ja sainkin ajan vielä samalle viikolle. Hieroja puhui hieman englantia ja ennen hieronnan alkua kävimme läpi, että hieronnan tulisi keskisttyä ylävartaloon; selkään ja käsiin. Hierontapöytä oli todella korkea, onneksi ei sentään korkeanpaikankammo siinä iskenyt. Hieronta oli aluksi lähinnä hivelyä, hieronta ei mennyt lihaksen mukaan, vaan jollain totutulla kaavalla. Kyllähän sellainenkin stressiä poistaa ja varmasti toimii tietyissä tilanteissa, mutta se ei ollut sitä mitä minä hieronnalta hain. Hierojan kysyessä painoikohän sopivasti, pyysin painamaan lisää. Hivelyn jälkeen hieronta jatkui läiskimisellä (en tiedä mikä oikea termi on sille, että hakataan käsillä), joka kuulosti ja tuntui siltä kuin hierojalla olisi ollut koiran vinkulelu ja hän olisi sillä vihtonut selkääni. Saattoihan siinä joku jumi aueta, mutta käsittelyllä ei ollut mitään tekemistä urheiluhieronnan kanssa, eikä se läiskiminen kovin mukavaa ollut. Joten tälle hierojalle tuskin tarvitsee toista kertaa mennä.

Koska olen yleensä tavannut vääntökisojen jälkeen käydä hieronnassa, päätin kokeilla seuraavaa hierojaa, jonka löysin netistä ja jonka valikomaan kuului ruotsalainen hieronta. Hieroja ei puhunut englantia juurikaan, ainoastaan yksittäisiä sanoja, joten kommukaatio välillämme oli melkoisen ontuvaa. Yritin selittää hänelle, että haluan hieronnan ylävartalolle ja osoitin samalla selkää ja käsiä. Viesti ei kuitenkaan mennyt perille tai sitten hänellä tunnin hierontaa aina kuului myös jalat, sillä sain kokovartalohieronnan. Hieronta itsessään ei ollut umpisurkeaa, vaan ajoittain löytyi jopa lihaksia, mutta koska hän pyrki nopeasti eteenpäin ehtiäkseen koko kropan, jäi yläkroppa kuitenkin liian vähälle huomiolle. Lopputuloksena se, että voi mennä jatkossakin mikäli ei muuta löydy. Pitää vaan ensi kerraksi opetella sen verran ranskaa, että voi selittää haluavansa ainoastaan ylävartalon hieronnan. Hieronnan jälkeen hieroja tarjosi vielä teetä. Koska yhteistä kieltä ei ollut joimme teet lähes hiljaisuuden vallitessa, kokemus sekin.