Viikonlopuksi on suunta Suomeen ja kotikulmille Jurvaan tällä kertaa. Lennon lähtöä odotellessa voisin jakaa muutaman huomion Belgian ja sen naapurimaiden liikenteestä.

Suomessa kun laitat vilkun päälle, että haluat vaihtaa kaistaa tai päästä liittymään muun liikenteen joukkoon, 99,9% kerroista (ainakin Helsingin ulkopuolella) autoilija joka näkee vilkun päättää, että vilkuttava auto ei ainakaan hänen eteensä tule. Belgiassa, jossa autoja on aika paljon enemmän kuin Suomessa ja ruuhkakin on jotain muuta kuin jono, vilkkua näyttämällä pääsee vaihtamaan kaistaa tai liittymään tiellä. Ja tällöin homma toimii. Toki myös täytyy sanoa, että kun vilkun laittaa päälle, niin silloin on myös sitten hetimmin mentävä. Lisäksi tilaa annetaan ruuhkassa myös kolmion takaa tuleville, sillä muuten he odottaisivat siellä iltaan asti.

Osana toisten huomioimista on vielä ruuhkassa tila ambulanssille, etenkin Saksassa ja Hollannissa. Kun tie ruuhkautuu kuljettajat ajat autot kaistojen reunoille, jolloin muodostuu ikään kuin uusi kaista, josta hätätilanteessa mahtuisi ambulanssi, poliisi tai paloauto. Hienoa toimintaa mielestäni ja etenkin se, että kukaan valopää ei tätä ”ohituskaistaa” käytä, vaan se on vain hälytysajoneuvoja varten. Ruuhkaan liittyen myös takana ajavia varoitetaan edessä olevasta ruuhkasta hätävilkuin. Helppo ja nopea tapa, jolla vältetään luultavasti monta peräänajoa.

Ja sitten suojatie. Etenkin Huyssa, mutta myös muualla Belgiassa jalankulkijat päästetään suojatielle. Mikäli norkoilet suojatien vieressä niin liikenne pysähtyy. Nyt kun siihen on tottunut, niin etenkin Vaasassa täytyy olla super varoivainen, sillä siellä ei kyllä suojatietä kunnioita. Siinäkin Suomessa pätee sama kuin autoillessa ”mua ennen et ainakaan mene”-mentaliteetti. Toki itsekin tunnustan, että Suomessa ajaessa suojatiet ovat jääneet erityisemmin huomioimatta, mutta nyt niihin kiinnittää aivan erilailla huomiota.

Jos löytyi useampi positiivinen asia liikenteestä, jotka olisi syytä ottaa käyttöön myös Suomessa, niin yksi asia vaatii maininnan toiseen suuntaan, nimittäin heijastin. Vielä ei ole kertaakaan osunut silmään tai autojen valokeilaan heijastinta käyttävää belgialaista. Toki sellaisia varmasti löytyy, mutta vaikuttavat olevan vähemmistö. Joten vaikka Suomessakin heijastimen käytössä lienee petrattavaa, niin on se sentää paremmalla mallilla. Taitavat paikalliset ihmetellä, että mikähän killutin minulla aina roikkuu.